1.3.2013

Valatilaisuus 15.2.



 
 
 
 
 
 
Sotilasvalan historia yltää vuoteen 1918

Porin Prikaatin 387. vuosipäivä sisälsi taas alokkaiden sotilasvalan, jolla Puolustusvoimissa jo peräti 95-vuotinen historia: ensimmäiset sotilasvalan tekivät jääkärit, jotka palvelivat Saksan joukoissa itärintamalla, lähinnä nykyisen Latvian alueella Baltiassa.
Kyse oli siis niistä alun perin noin 1900 vapaaehtoisesta miehestä, jotka palvelivat vuosina 1915-1918 Saksan armeijassa Kuninkaallisessa Jääkäripataljoona 27:ssä (nykyisin käytetään nimeä Jääkäripataljoona 27).
Jääkärien visio oli ”irti Venäjästä”. Siksi tarvittiin sotilaskoulutusta, sillä suomalaisten sotilaskoulutus oli lopetettu v. 1902 sortoajan myötä.  Itsenäisyysajatus oli kypsynyt sortoajan koettelemuksista. Suomihan oli siirtynyt Venäjän alamaiseksi Ruotsin kuningaskunnasta Suomen sodan jälkeen v. 1809. Kun Ruotsi ei suostunut antamaan sotilaskoulutusta, sitä lähdettiin hakemaan Saksasta. Jääkärit vannoivat siis ensimmäisinä suomalaisina sotilaina sotilasvalan Latviassa Liepajan (Libau) St. Trinitatis –kirkossa (Pyhän kolminaisuuden kirkko) 13. helmikuuta v. 1918 ennen kotimatkalle lähtöään.

Suomen Puolustusvoimat ovat myös nyt itse asiassa 95 vuoden iässä, sillä Suomen senaatti nimitti 25. tammikuuta 1918 hallituksen joukoiksi valkoiset  (suojeluskuntalaiset, jääkärit, värvätyt ja asevelvolliset).
”Lopputuloksena on yhteinen tavoitteemme: asiansa osaava ja luotettava suomalainen sotilas”, Prikaatin komentaja, eversti Juha Pyykönen totesi nimittäessään alokkaat jääkäreiksi, pioneereiksi ja viestimiehiksi.
Pyykönen korosti tulevaisuuden rakentuvan historialliselle perustalle. Tätä vahvaa jatkumoa  ilmentävät Prikaatin lähes 400-vuotinen historia ja Prikaatin ensimmäiset 50 vuotta Säkylässä sekä veteraanisukupolvien nuorempien ikäluokkien  väkevät ketju, joka juuri  on saanut vahvennusta tuoreimmasta ikäluokasta.

Kutsuvierasjuhlassa puhunut Lounais-Suomen aluehallintoviraston johtaja Kari  Häkämies korosti valan merkitystä. Se on lupaus puolustaa isänmaan koskemattomuutta, laillista esivaltaa ja laillista valtiojärjestystä kaikissa olosuhteissa.
Häkämiehen huolenaihe oli se, että nuoriso on Suomessakin yhä suuremmassa syrjäytymisvaarassa.
Hän painotti varusmiespalvelun tärkeyttä myös sosiaalisesti, sillä se on liki ainoa paikka, jossa kaikki kohtaavat toisensa tasa-arvoisesti.
Häkämies muistutti kuulijoiden mieliin tasavallan presidentti Sauli Niinistön sanat siitä, että yhteistyö on avainsana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Siksi yhteistyötä on jatkettava muun muassa NATO:n ja Pohjoismaiden kanssa.
Häkämiehen mielestä yhteistyön merkitys korostuu nykyaikana, kun kaikkialla tehdään säästöbudjetteja.

Mm. killan hallituksen jäsen Seppo Yli-Nissilä sai komentajan myöntämän Porilaisristin. Killan sihteerille Auli Pakulalle luovutettiin Prikaatin hopeinen ansiolevyke.
 

Valakuva: Porin prikaatin arkisto
Henkilökuvat ja teksti: Kari Nummila


PALUU




AJANKOHTAISTA







© Porin prikaatin kilta ry 2016