13.9.2011

Vääpelikerhon retki Pirkkalaan



 
 
 
 
 
 
Vääpelikerhon retkeilijöitä Pirkkalan tukikohdassa kokoontuneena Saab 35 Drakenin "patsaalle". Lennosto sai v. 1985  20 Drakenia. Se oli lennoston ensimmäinen hävittäjä, joka kelpasi myös yötoimintaan.
 
 

Ilmavoimat aina valmiina torjuntaan
 
Suomen turvana toimii kuusi valmiusyhtymää - kolme maavoimissa, kolme
ilmavoimissa ja kaksi merivoimissa. Läntiset valmiusyhtymät ovat Porin
Prikaati ja Saaristomeren Meripuolustusalue sekä Satakunnan Lennosto, jonka
Pirkkalan tukikohtaan ja sen Hävittäjälentolaivue 21:een kävi äskettäin
tutustumassa parisenkymmentä Porin Rykmentin - Porin Prikaatin kiltaan
kuuluvan Loimaan seutukunnan vääpelikerhon jäsentä.
- Me valvomme aina ja jatkuvasti ympäri vuorokauden ilmatilaa eli olemme
valmiita joka hetki lähtemään joko tunnistus- tai torjuntatehtäviin tällä
lounaisen ja eteläisen Suomen toiminta-alueellamme, johon kuuluu peräti noin
75 % Suomen elintärkeistä kohteista ja laitoksista ja asukkaista, Satakunnan
lennostossa toimistotehtävissä palveleva kapteeni Markus Kallio kertoi.
Lennostolla on siis aina F/C18 torjuntahävittäjä valmiina aseistuksineen
tunnistus- ja valvontalennoille, jotka eivät montakaan minuuttia, kun kone
kiitää Pirkkalasta vaikkapa Paraisille.
Hornetin huippunopeus on 1 915 km/h 12 000 metrin korkeudessa. Hornetin
tyhjäpaino on 10 200 kg ja lastattuna runsaat 16 000 kg. maksimipaino yli 24
000 kg. Hornetin pituus on 17 m ja korkeus 4,67 m. Kone voi ottaa 12
"ilmasta ilmaan" -ohjusta, joista osa tutkaohjautuvia ja osa infrapunaohjautuvia.
Suomi hankki yhteensä 55 yksipaikkaista ja kaksi kasipaikkaista Hornettia,
jotka kaikki ovat taistelukelpoisia. Ensimmäiset koneet tulivat Suomeen v.
1995. Niitä oli lentämässä Suomeen mm. Ilmavoimien nykyinen komentaja
Jarmo Lindberg.
Hornet on alun perin ja yhä Yhdysvaltain merivoimien ja merijalkaväen kone,
jolla voi laskeutua ja nousta lentotukialukselta. Siksi koneissa ovat
taittuvat siivet ja vaijeripysäytyssysteemit, joista on hyötyä Suomen
"korpikentillä" ja varalaskupaikoilla.
Hornettien päivityksessä vuoden 2012 jälkeen tullaan hankkimaan myös
"ilmasta maahan" -ohjuksia. Näiden asentamiseen koneissa on jo alunperinkin
valmiina kiinnitykset.
Kun Suomen Hornetit luokitellaan nyt torjuntahävittäjiksi, uudentyyppisten
ohjusten jälkeen on kyse myös rynnäkkökoneesta, jota ei ole suinkaan
tarkoitus käyttää hyökkäykseen vaan nimenomaan mm. maajoukkojen
puolustamiseen. Asiasta väännettiin kättä poliittisesti, kun joillain
tahoilla "ilmasta maahan" -ohjukset nähtiin lähinnä hyökkäys- eikä vain
puolustusaseistuksena. Niillä voidaan korvata jalkaväelle esim. sitä suojaa,
joka olisi saatu taisteluhelikoptereilla.
Satakunnan Lennoston perinteet alkavat vuodesta 1918 ja Sortavalasta.
Lennosto siirrettiin vuoden 1944 lopulla Poriin, josta Lennosto siirtyi v.
1985 Pirkkalaan. Sen esikunta toimii Aitovuoren kallioluolissa. Kaikkiaan
palkattua väkeä on lähes 500. Lisäksi varusmiehiä palvelee 120-200
vartiointitehtävissä.
Satakunnan Lennosto -nimi otettiin käyttöön v. 1957. lennoston vuonna 1958
vihitty lippu perustuu Akseli Gallen-Kallelan suunnitteluun. Lipun
vasemmassa yläkulmassa on Satakunnan karhu ja keskellä vaaka-asentoinen
musta hakaristi siipipyörän ympäröimänä.
Itse asiassa presidentti Urho Kekkonen on vihkinyt lipun. Joku historiaa ja
asiaa tuntematon on joskus ihmetellyt lipun hakaristiä, joka on siis paljon
vanhempi kuin Saksassa käytetty hakaristilippu. Saksassa käytettiin
kärjellään olevaa hakaristiä eikä siis vakaasuoraa mallia, jolla vuosisatoja
vanha perinne eri puolilla maailmaa.
Vapausodassa valkoinen puoli, siis Suomen tasavallan hallitus sai
Vapaussodan aikana lahjoituksena lentokoneen ruotsalaiselta kreiviltä Eric
von Rosenilta. Koneen kyljessä oli tunnuksena heti alun perinkin hakaristi.
 
 
 
Retkeläisten taustalla näkyy viisi Hornettia, jotka ovat "lämmityskäynnissä" ennen lentoonlähtöä.
 
 
Kalkun varastot
 
Vääpelikerholaiset tutustuivat samalla matkalla myös Suomen Punaisen Ristin
logistiikkakeskukseen Tampereen Kalkussa.
Keskuksen perustila on valtava kallioon louhittu, nelikerroksinen, entinen
sodanaikainen patruunatehdas, jota on täydennetty ulkoisilla uusilla
varasto-osilla.
Varastoissa näyttää olevan "loputtomasti" maailmalle lähtevää tavaraa,
joka on pääosin ostettu Kiinasta ja Intiasta halvan hinnan takia. Kun haetaan
laatua, suomalainenkin tavara kelpaa. Esimerkiksi telttojen kamanat ostetaan
varastoon suomalaiselta tuottajalta laatunsa takia.
Keskus ottaa vastaan vain ehjiä ja pestyjä vaatteita lähetettäväksi esim.
Venäjälle ja sieltä vielä idemmäksikin. Vaatteista tehdään tiukkoja,
tilaa säästäviä paketteja hydraulispuristimen avulla.
Kalkusta löytyy lähtövalmiina myös maailmalle auttamaan neljä
terveysasemaa, yksi yleissairaala, yksi kirurginen sairaala henkilökuntineen.
 
 
 
 
Kalkun logistiikkakeskuksen perusvarasto sijaitsee vanhassa patruunatehtaan luolastossa.
 
 
 
 
Tässä ollaan Kalkussa kenttäsairaalassa, joka on valmiina koottavissa lähetettäväksi maailmalle.
 
 
Kuvat ja teksti: Kari Nummila
 
 
 
 
 
 
 
 
 


PALUU




AJANKOHTAISTA







© Porin prikaatin kilta ry 2016