Porin prikaatin kilta ry

ANSIOMERKIT

Ansiomerkkien taustasta ja käyttöohjeista lisätietoja sivun lopussa.

Kiltaristi numeroitu

Kilta-ansioristi

Kilta-ansioristi karhun kera

Killan standaari

Killan ansiolippu

Hugo Österman -mitali

Auno Kuiri -mitali

Ansiomerkit myöntää killan hallitus.

Kiltaristi

Porin prikaatin joukko-osastoristi, Porilaisristi, on tarkoitettu ylläpitämään Porin prikaatin ja sen edeltäjäjoukko-osastojen vuosisataisia kunniakkaita perinteitä. Porilaisristi ei siten varsinaisesti ole tarkoitettu Porin Rykmentin-Porin Prikaatin killan jäsenten tai varusmiesten kannettavaksi.

Killan piirissä koettiinkin tarpeelliseksi saada oma yhtenäinen symboli. Kiltaristi otettiin virallisesti käyttöön vuosijuhlassa 25.3.1995. Esitys asiasta tehtiin Pääesikunnalle 13.4.1995. Ansioristin rakenne, hyväksytettiin Sotamuseossa. Ristissä on kullan värinen Porin prikaatin joukko-osastotunnus. Ristin pinta on sinistä emalia, jota ympäröi kullankeltainen reunus. Ristin käytölle vahvistettiin säännöt.

Numeroimattoman kiltaristin voivat ostaa killan jäsenet. Sitä ovat oikeutettuja kantamaan myös reserviläiset, joille risti on myönnetty varusmiespalvelusaikana erillisten Porin prikaatin varusmiesristiä koskevien sääntöjen perusteella.

Killan hallitus voi myöntää numeroimattoman tai numeroidun kiltaristin tunnustuksena killan hyväksi tehdystä työstä sekä killan jäsenille, että myös kiltaan kuulumattomille henkilöille.

Kiltaristi hyväksyttiin merkittäväksi sotilas- ja virkapuvussa kannettavien ansioristien ja ansiomitalien luetteloon 25.3.1996 puolustusvoimain komentajalle kenraali Gustav Hägglundille tehdyssä esittelyssä.

Kiltaristin käyttöohje

Kiltaristiä kannetaan siviili- ja sotilaspuvussa. Pääsääntöisesti kiltaristiä kannetaan killan omissa tilaisuuksissa. Ristiä on myös oikeus kantaa erilaisissa maanpuolustustilaisuuksissa.

Kiltaristiä kannetaan siviilipuvussa takin oikealla sivustalla kuvitellun rintataskun alapuolella.

Jos henkilölle on myönnetty Porilaisristi, syrjäyttää se arvokkaampana kiltaristin, jonka paikalle se kiinnitetään. Asepuvussa kannetaan kerrallaan vain jompaakumpaa ristiä.

Ansioristin käyttöohje

Ansioristiä tai Ansioristiä Porilaiskarhun kera käytetään muiden kunnia- ja ansiomerkkien rinnalla.

Hugo Österman -mitali

Killan kunniajäsen, kenraali Hugo Östermanin sotilasura alkoi Jääkäripataljoona 27:n riveissä Saksassa 1915. Saksasta Österman saapui Vaasaan muun jääkärijoukon mukana majurin arvoisena. Hän toimi mm. Porin Rykmentin komentajana 1919-1925 ja 3.Divisioonan komentajana, jalkaväen tarkastajana sekä sotaväen päällikkönä 1933-40.

Österman toiminut lisäksi apulaispuolustusministerinä 1930-31 ja Uudenmaan läänin vt. maaherrana 1932. Oltuaan jalkaväen tarkastajana 1940-46 hän erosi armeijasta siirtyen Sähkötyönantajain Liiton toimitusjohtajaksi.

Taiteilija Jussi Vikaisen suunnittelema Österman -mitali lyötiin kenraalin 75-vuotispäivien kunniaksi 5.9.1967.

Kilta oli taustavoimana mitalin aikaansaamisessa ja sitä valmistettiin Auran Kultaseppien toimesta 1 hopeinen ja 200 pronssista kappaletta.

Mitalia ei enää jaeta. Ainoa kappale on Porilaismuseossa.

Auno Kuiri -mitali

Killan valtuuskunnan ensimmäinen puheenjohtaja, Mannerheim-ristin ritari, everstiluutnantti Auno Kuiri lähti 1916 kotoaan Tervolasta ilmoittautuen Jääkäripataljoona 27:ään. Vaasan kautta Kuirin tie vei vapaussotaan Satakunnan rintamalle, johon hän osallistui joukkueenjohtajana vääpelin arvossa.

Vapaussodan päätyttyä Kuiri aloitti palveluksensa Porin Rykmentissä vänrikkinä, yleten majuriksi 1940 ja everstiluutnantiksi 1942. Sodan aikana hän toimi mm pataljoonan ja rykmentin komentajana. Sodan jälkeen Kuiri palasi JR 6:een ensin pataljoonan komentajaksi ja lopuksi hän toimi Rykmentin komentajana vuoteen 1949.

Auno Kuirin nimi tulee säilymään porilaisjoukko-osastojen henkilöluettelossa yhtenä tunnetuimpana. Häntä voidaan syystä pitää oman aikakautensa porilaissankarina, tunnettuna ja tunnustettuna. Kuirin sodanaikaiset JR 5:n miehet ovat teettäneet ihaillun pataljoonan komentajansa kunniaksi mitalin, joka lyötiin Kuirin 75-vuotispäivän kunniaksi 25.9.1972.

Mitalia ei enää jaeta. Ainoa kappale on Porilaismuseossa.

AJANKOHTAISTA

1.2.2019
Salon seudun alueosaston vuosikokous 13.2.2019

1.2.2019
Loimaan seutukunnan vääpelikerhon vuosikokous 28.2.2019

30.1.2019
Esitelmätilaisuus 13.2.2019 Turussa

1.1.2019
Ilmailumuseoyhdistyksen juhlamatka Ranskaan 30.5-14.6.2019

20.12.2018
Hyvää Joulua

19.12.2018
Kotiuttamisjuhlat 19.12.2018

8.12.2018
Salon seudun alueosaston joululounas 17.12.18

7.12.2018
Kutsu laivaseminaariin 2019

4.11.2018
Ruissalon metsänistutus

1.11.2018
Loimaalla joulujuhla 30.11.2018